Rakkaat Nelijalkaiset

Eilen ja tänään ollaan Doriksen kanssa hypätty, mutta kerron ensin lyhyesti torstain tehtävästä, jonka jälkeen päästään siihen kisapostaukseen! Torstai: Mentiin siis esteitä ja mentiin tollasta tehtävää mikä tossa kuvassa on. (luulen, että mun ei tarvii selkentää tota kuvaa) Eli siis eka tultiin puomi-este-puomi, sitten otettiin heti raville ja ravilähestymisellä toiselle esteelle, vähän ennen estettä/esteellä laukka, laukan vaihto ja 2 laukkaa puomille. Päädyssä kierrettiin toi "keltainen puomi" jonka jälkeen hypättiin vielä okseri. Doris oli sileell' tosi hyvä, jos ois ollu koulutunti nii ois kyllä menny iha nappiin, mutta meijän laukka ei oikee ollu sellasta estelaukkaa, joten kaikki hypyt ei ihan onnistunu hyvin. Oon tyytyväinen noista ravilähestymisistä, ne meni tosi hyvin (verrattuna viimeviikkoseen). Sitten ne kisat :))) Kuva verkasta ja Lyydiakin pääsi kuvaan mukaan! XD Ei menny iha putkeen sanoisinkos... Ensinnäki toi yks ihana tammanen päätti

Moi! En oo pitkään aikaan kirjoittanut tänne mitään, syy on, että kirjaimelliseti mulla ei oo ollu kirjottamisen aihetta, ei ideaa, pää lyö tyhjää. Mutta nyt yritän vähän reipastua ja laittaa tän blogin taas hieman eloon. Viime postauksessa sinne loppuun kerroin väärän päivän valkusta eli siis oon olly täl viikol ridailee 2krt Doriksel. Torstaina omalla tunnilla mentiin puomeja ja hypättiin, tänään oltiin Minnan valkussa ja meni super hyvin! TORSTAI: Meijän oma ope oli kipee, joten meil oli yks muu. Meillä siis oli puomeja ja esteitä. Tunti kokonaisuudessaan meni ihan ok hyvin, ravilähestymiset ei vaan ollu meijän juttu. Verkattiin hepat kaikissa askellajeissa, jonka jälkeen alettiin tulee ensin puomeja ravissa ja sen jälkeen laukassa. Kun ne onnistu niin otettiin verkkahyppyjä. Ja niiden jälkeen alettiinkin tulemaan sitä mulle ja Dorikselle haastavinta tehtävää eli ravilähestymistä. Ekalla kerralla ravissa joo nätisti sisään, mutta eka hyppy (ristikko) ei ollu hyvä

Eilen olin pitkästä aikaa taas ratsastelemassa ja menin Doriksella. Mentiin koulua ja meni itseasiassa hyvin. Tehtiin paljon pohkeenväistöjä käynnissä ja ravissa, sekä koottiin heppoja, säädettiin paljon askelta ynnä muuta. Aloitettiin käyntityöskentely volteilla, ympyröillä, pysähdyksillä ja tehtiin myös paljon asetuksia ja taivutuksia. Doris alko jo alussa rentoutumaan, ja kun alettin käynnissä tekemään pohkeenväistöjä niin ne jopa näytti ja tuntu pohkeenväistöiltä! Ravissa jatkettiin ihan vaan alkuhölkillä, tehtiin ensin ympyröitä, voltteja, liikuteltiin hepan takaosaa voltilla ulos ja sisään, eli haettiin rentoutta. Jatkettiin myös pohkeenväistöjä tässä askellajissa ja nekin suju aika hyvin meijän osalta. Mentiin keskiympyrälle ja otettiin siinä vähän ensin käynti-ravityöskentelyä jonka jälkeen jatkettiin laukalla. Laukattiin ensin oikeeseen kierrokseen, jolloin Doris tuntui hyvältä. Siirryttiin raville, ravailtiin yhessä vaiheessa pitkin ohjin, ennen kun otettiin välikäy

Mitä mä pelkään? Tää harrastus on hyvin riskialtis ja vaarallinen, mutta kun noita asioita ei mieti niinkään, heittää ne aivojen perälle ja nauttia. Niin mä ainakin teen. Jos jotai tapahtuu niin sitten tapahtuu, okei? Mutta aina ei voi myöskään vaan fiilistellä, tai voi, mutta mä en ainakaan osaa. Mun täytyy keskittyä, esimerkiksi esteradalla mua välillä pelottaa, kun esteitä on korotettu ja kun se heppa kieltääkin sille isommalle esteelle. Kyllä mulle tulee hieman epävarma olo, mutta kun vain yrittää voittaa pelkonsa ja luottaa siihen hevoseen niin siitä isommastakin esteestä pääsee yli. Kun oon tippunu niin oon noussu takasin, voittanu pienen pelkoni. Paitsi silloin en noussut selkään kun mursin ranteeni, niin en enää noussut. Muistan kun pienmpänä tipuin mun ihan ekoissa kisoissa verkassa ja radalla Urpo-ponilta. Verkassa se pukitti ja lensin sieltä kun leppäkeihäs, ilmat meni pihalle. Nousin silti sentään vaikka mua vähän pelotti. Radalla tipuin sit uusiks ku poni veti

Mulla on nyt vähän motivaatio alhaalla, yksinkertaisesti ekaa kertaa en tiiä mitä kirjoittaa, koska haluan kirjoittaa jotain mistä te tykkäätte ja oon myös huomannu, että kun pidin joulukalenteria niin postausten lukijat/katselukerrat on vähentyneet reilusti, joten en keksi nyt mitään oikeen säväyttävää. Mutta nyt kerron hieman tästä viikosta (tai tähän päivään asti), vaikka tää on ollu hieman ykstoikkosta. Maanantai 2.1 Olin tallilla kun se nyt aukes taas, ihan super kivaa! Oli tietysti Doriksen hoitopäivä, joten putsasin aluks sen ruoka- ja juomakupit huolellisesti, jonka jälkeen aloin siivoamaan karsinaa. Se oli aika sotkunen, joten käänsin sitä vähän (märät pois lähinnä), jonka jälkeen sitten turvetin  kunnolla, eli tuli siisti sekä hyvä karsina. Hengailin siinä sitten, kunnes huomasin kellon olevan sen verran, että Doris menee seuraavalle tunnille, joten harjailin sitä sitten (koska se oli ihan turpeessa maatessaan karsinassa, jonka olin turvettanut). Kun vika tunti alko ja

Tämä postaus on vähän kuin jatkoa edelliseen postaukseen. "Kello on 23:59. Pian vaihtuu vuosi. Nyt ollaan pian vuosien rajalla. Kello on 00:00. Rajalla ollaan, sellaisella näkymättömällä, ei olla missäään vaiheessa, ollaan kuin tyhjyydessä, äänien ja valojen ympäröiminä, pimeydessä. Kello on 00:01. Nyt ylitettiin raja, maailma hahmottuu, näyttää samalta, vaikka edessä on jälleen tyhjä paperi, joka odottaa kynää, tai puhdaus pöytä, joka odottaa asioita, esineitä, tunteita, jota kannatella. On uusi vuosi jälleen, saa aloittaa alusta, jos tippuu, verkkona on kudottu kaikki edelliset vuodet." Siinä on jotain syvällistä. Koska hain jotain syvällistä, lyhyttä ja ytimekästä tekstiä. Pyyhin tän monesti, aloitin alusta. Nyt oon tyytyväinen. Toivotan teille kaikille hyvää uutta vuotta! Tässä on koostetta lisää vuodesta 2016 ja lopussa uuden vuoden raketteja. En sit tiiä et mitä tolle laadulle tapahtu, mutta kattokaa sil parhaimmal laadul mikä siin on, koska muuten toi o