Rakkaat Nelijalkaiset

Moi! Pakkanen tuntuu kiristyvän päivä päivältä. Vaikka välillä käykin sää plussan puolella, tuntuu silti, että pakkasta on ilmassa. Monena päivänä on keikuttu plussan ja miinuksen välimaastossa. Positiivista on, että kenttä on tosi hyvässä kunnossa, ja siinä on myös mukava mennä pikku pakkasellakin. Lähipäivinä sää on ollut asfalttiteiden kannalta aika hurja, luistimet olis voinut kaivaa kaapista esille. Mutta mikä näitä kaikkia siis yhdistää? No se, että ne kuuluvat Suomen talveen. Olisihan se ihan kiva, jos sitä luntakin tulsi! :D

Voisin väittää, että kenelläkään ei ole täysin identtistä arkea kenenkään toisen henkilön kanssa. Olemme kaikki persoonia, joilla kaikilla on omat rutiinit. Yhdellä voi olla erittäin vakiintuneet rutiinit, toisella taas joustavat. Luokittelen itseni puoliväliin. Aamurutiinini ovat vakiintuneet, samoin koulurutiinit. Koulussa tosin jaksot vaihtuvat eli lukuaineet vaihtuvat, mutta niistä saa muokattua oman rutiinin helposti, koska siihen olen tottunut. Vapaa-ajallani on suuripiirteiset rutiinit: ruoka, urheilu, talli, iltapala, opiskelu ja niin edelleen. Itselleni on tärkeää vapaa-ajalla tehdä koulujutut tarkasti (kröhöm, voisin jopa sanoa, että olen hyvin opiskeluorjentoitunut... :D) ja joskus karsin bloggaamisen ja valokuvauksen ohella myös tallista. Syyskuun puolestavälistä alkaen päätin kokeilla ihan uutta tapaa yhdistää opiskelu ja talleilu. Päätin opetella laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen ja järjestämään asiat niin, että käytän ajan hyödyksi ja ehdin tehdä kaiken mitä sin