#230: Emmekö kelpaa tällaisina?
Tällä viikolla radiosta kuulin hyvän ilmiasun. "Kehumme paljon muita ihmisiä, mutta mitä jos hetkeksi pysähtyisimme kehumaan itseämme", suurin piirtein noin se meni. Ja se sai ajatukseni virtaamaan. Oivalsin, että hirveästi toisten ihmisten kehumisen lisäksi vertailemme itseämme toisiin ihmisiin. Sama pätee ratsastuksessa, vertaamme omaa ratsastustamme jonkun toisen ratsastukseen, ja vieläpä sellaiseen ratsastajaan, joka tyyliin on ollut hevosen selässä ennen kuin on osannut kävellä. Miksi meidän pitää verrata itseämme muihin ja ratsastustamme muihin ratsukoihin?
Itse sorrun vertailuun joka ikinen päivä. Myönnän, että suurimman osan ajasta kun katson peiliin, katson epäkohtiani. Katson, mitä parannettavaa löydän itsestäni. Jotenkin itsestäni tuntuu, että nykyään kauneusihanteisiin kuuluvat hoikkuus, ripsienpidennykset, pitkät suorat hiukset ja rakennekynnet. Instagramia selaillessani etusivulla scrollaillessani eteen tulee 15-19-vuotiaiden ikätovereitteni täydellsiä selfieitä ja teinipeilejä. Kun selailen, katselen kuvia ja vertaan kuvien henkilöitä itseeni, epäkohtani oikein tuntuvat nousevan pintaan, iho näyttää entistä epätasaisemmalta ja hiukset kauheimmilta. Toisiin ihmisiin itsensä vertailu alentaa vaan itsetuntoa. Ollakseen kaunis ei tarvitse pitkiä suoria hiuksia, ripsienpidennyksiä, rakennekynsä tai hoikkaa kroppaa. Kauneusihanteet ja minäkuva ovat asioita, joiden muuttuminen vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja päättäväisyyttä. Ensimmäisenä täytyy lopettaa itsensä vertailu toisiin, mukamas sinua itseäsi kauniimpiin yksilöihin. Tosiasiahan on se, että me kaikki olemme kauniita omalla tavallamme.
Sama juttu liittyy myös ratsastukseen. Esimerkiksi tulen tallilta tyytyväisenä, kun olen Hampan saanut laukkaamaan vasemmalle myötälaukkaa. Sitten taas selailen Instagramia ja scrollailen eteenpäin. Eteen tulee ratsastusvideoita, joissa hevoset menevät laukassa täydellisessä muodossa peräänannossa ja hyvä fiilis tuntuu haihtuvan ilmaan. Nykyään itselläni ilmiö ei ole enää edes niin paha, mitä se on esimerkiksi kaksi vuotta sitten ollut. Olen onnistunut saavuttamaan sellaisen tilan ratsastuksessa, jota tykkään kutsua "omaksi kuplaksi". Tämä "oma kupla" tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi kentällä ratsastaessani en ota paineita toisista ratsastajista, joilla hevonen liikkuu kauniisti peräänannossa, kun heppa itseni alla on esimerkiksi epätasainen edestä tai kiireinen, eikä rentoudu. En myöskään ota paineita, jos joku tulee katsomaan tai kuvaamaan ratsastustani, yritän sen asian vaan antaa olla ja keskittyä hevoseen eli vajota "omaan kuplaan", jossa on tilaa vain minulle ja ratsulleni.
Halusin tällä postauksella teille viestittää, että toisiin ihmisiin tai ratsukoihin ei kannta verrata itseään, vaan kannattaa mielummin hyväksyä itsensä juuri sellaisenaan kuin on ja kehua itseään joka päivä. Tästä edes aion itsekin kehua itseäni edes yhdellä sanalla joka ikinen päivä. Ja ratsastaessa kannattaa kiinnittää huomio itseesi ja ratsuusi, eikä siihen kentällä olevaan toiseen ratsuun, joka tekee hienoja ravipohkeenväistöjä.
Instagramin sisältöön kannattaa suhtautua pikemminkin rakentavasti. Tällä tarkoitan sitä, että toisten ihmisten ratsastusvideoita katsoessanne katsokaa mitä hyvää näette siinä, ja onko siinä mahdollisesti jotain, mitä itse voisi omassa ratsastuksessa kokeilla.
Muista, että omana itsenäsi olet juuri täydellinen tuollaisena kuin olet. Jos kaikki näyttäisivät samalta, maailma olisi aika tylsä paikka, eikö?
Itse sorrun vertailuun joka ikinen päivä. Myönnän, että suurimman osan ajasta kun katson peiliin, katson epäkohtiani. Katson, mitä parannettavaa löydän itsestäni. Jotenkin itsestäni tuntuu, että nykyään kauneusihanteisiin kuuluvat hoikkuus, ripsienpidennykset, pitkät suorat hiukset ja rakennekynnet. Instagramia selaillessani etusivulla scrollaillessani eteen tulee 15-19-vuotiaiden ikätovereitteni täydellsiä selfieitä ja teinipeilejä. Kun selailen, katselen kuvia ja vertaan kuvien henkilöitä itseeni, epäkohtani oikein tuntuvat nousevan pintaan, iho näyttää entistä epätasaisemmalta ja hiukset kauheimmilta. Toisiin ihmisiin itsensä vertailu alentaa vaan itsetuntoa. Ollakseen kaunis ei tarvitse pitkiä suoria hiuksia, ripsienpidennyksiä, rakennekynsä tai hoikkaa kroppaa. Kauneusihanteet ja minäkuva ovat asioita, joiden muuttuminen vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja päättäväisyyttä. Ensimmäisenä täytyy lopettaa itsensä vertailu toisiin, mukamas sinua itseäsi kauniimpiin yksilöihin. Tosiasiahan on se, että me kaikki olemme kauniita omalla tavallamme.
Sama juttu liittyy myös ratsastukseen. Esimerkiksi tulen tallilta tyytyväisenä, kun olen Hampan saanut laukkaamaan vasemmalle myötälaukkaa. Sitten taas selailen Instagramia ja scrollailen eteenpäin. Eteen tulee ratsastusvideoita, joissa hevoset menevät laukassa täydellisessä muodossa peräänannossa ja hyvä fiilis tuntuu haihtuvan ilmaan. Nykyään itselläni ilmiö ei ole enää edes niin paha, mitä se on esimerkiksi kaksi vuotta sitten ollut. Olen onnistunut saavuttamaan sellaisen tilan ratsastuksessa, jota tykkään kutsua "omaksi kuplaksi". Tämä "oma kupla" tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi kentällä ratsastaessani en ota paineita toisista ratsastajista, joilla hevonen liikkuu kauniisti peräänannossa, kun heppa itseni alla on esimerkiksi epätasainen edestä tai kiireinen, eikä rentoudu. En myöskään ota paineita, jos joku tulee katsomaan tai kuvaamaan ratsastustani, yritän sen asian vaan antaa olla ja keskittyä hevoseen eli vajota "omaan kuplaan", jossa on tilaa vain minulle ja ratsulleni.
 |
| Ole oma itsesi, ota Hampasta mallia :DD |
Halusin tällä postauksella teille viestittää, että toisiin ihmisiin tai ratsukoihin ei kannta verrata itseään, vaan kannattaa mielummin hyväksyä itsensä juuri sellaisenaan kuin on ja kehua itseään joka päivä. Tästä edes aion itsekin kehua itseäni edes yhdellä sanalla joka ikinen päivä. Ja ratsastaessa kannattaa kiinnittää huomio itseesi ja ratsuusi, eikä siihen kentällä olevaan toiseen ratsuun, joka tekee hienoja ravipohkeenväistöjä.
Instagramin sisältöön kannattaa suhtautua pikemminkin rakentavasti. Tällä tarkoitan sitä, että toisten ihmisten ratsastusvideoita katsoessanne katsokaa mitä hyvää näette siinä, ja onko siinä mahdollisesti jotain, mitä itse voisi omassa ratsastuksessa kokeilla.
Muista, että omana itsenäsi olet juuri täydellinen tuollaisena kuin olet. Jos kaikki näyttäisivät samalta, maailma olisi aika tylsä paikka, eikö?
Kommentit
Lähetä kommentti