#144: Ratsastus ei ole ruusuilla tanssimista

"Ratsastus ei ole ruusuilla tanssimista". Sen mäkin oon oppinut tämän reilu viikon aikana, varsinkin Lordin kanssa. Ja myös Hampankin. Mitään ei saa ilmaiseksi, mutta parasta on, että kuiteskin, loppujen lopuksi se työ palkitaan. Ehkä just sen takia tykkäänkin tästä harrastuksesta, joka kerta on erilainen tilanne kun nouset hevosen selkään, on se tuttu ja turvallinen vakkariratsu tai ei. Ja vaikka voi todeta, että jatketaan siitä mihin jäätiin viimeksi niin en pidä sitä 100% totuutena, vaan kyllä joka kerta aloitetaan niin sanotusti alusta, mutta siellä pohjalla on ne aiemmat ratsastukset ja aiempi työ tukiverkkona. Tässä viikon aikana tosiaan oon taas oppinut yhtä sun toisenlaista, en mitään isoa, mutta sellaisia pikku asioita.


Ensiksi saatte kuulla, että miten Hampan kanssa ollaan edetty kuluvan viikon aikana. Ja siis viikolla en tarkoita maanantaista sunnuntaihin, vaan lauantaista sunnuntaihin.

Lauantaina 4.11 Hampan kanssa väännettiin koulua aivan ihanan märällä kentällä jossa olisi voinut uida, mutta ei se Hamppaa tuntunut haittaavan ollenkaan, hän oli kyllä jälleen niin menossa! On se ihanaa että 25vee papalla on vielä noin paljon virtaa! <3 Mutta siis kentällä ratsastin sen kaikissa askellajeissa ja ihan kevyesti, eli paljon käyntiä, sopivasti ravia ja muutaman laukannoston oikealle, josta vaihdoin laukan vasemmalle.

Hamppa oli energinen, oli vähän enemmänkin menossa, eikä hirveesti
halunnut keskittyä, mutta saatiin ihan hyviäkin pätkiä käynnissä ja ravissa. Ravissa keventelin ensin ihan pitkällä ohjalla muutamia kierroksia molempiin suuntiin, ennen kun otin ohjat käteen ja aloin työstämään sitä ravissa. Ja yksi syy on muuten ravata pitkällä ohjalla kun silleen näen, että miten paljon se puskee kulmista ja kaarteista sisälle päin. Käynnissä sitä ei huomaa, mutta ravissa ja etenkin laukassa sen huomaa. Kun ravi alkoi tuntua siltä ettei kaahattu tuhatta ja sataa niin päätin nostaa ensin oikean laukan muutaman kerran ja laukata hieman vaan oikeelle.
  Nostin sitten oikeessa kierroksessa laukan ja keskihalkaisijalla vaihdoin laukan vasempaan ja laukattiin vasemmalle vähäsen. Kun oltiin laukattu vasemmalle muutama nosto, niin sitten tein ensin yhden noston oikeelle ja sitten vielä vasemmalle. Vikat nostot ja laukka oli parhaimmat vikoissa laukannostoissa, Hamppa antoi ottaa kiinnikin mukavasti, eikä tarvinut keskustella siitä, että siirrytäänkö raviin vai ei.
  Meni ihan hyvin, vaikka keskittyminen herpaantu välillä molemmissa päässä ohjia.

Nätti auringon lasku ennen maastoon lähtemistä
Tiistaina 7.11 pääsin tutustumaan läheiseen ravirataan, Hampalle ihan tuttu rata, mutta mulle ei.
Lähin siis Hampan kanssa erään ratsukon seuraksi raviradalle, en ollut aiemmin siellä käyny, joten oli kyllä kiva reissu, vaikka pimeys tulikin reippaasti.

Hamppa oli jälleen täynnä virtaa, sen huomasi jo hoitaessa kun ei meinannu millään seistä paikallaan! XD Mutta lähettiin matkaan ennen viittä ja oltiin siellä sitten vähän yli tunti. Käveltiin sinne raviradalle ja otettiin vähän ravia, kun oltiin lähellä. Mutta pääasiassa käveltiin, raviradalla otettiin sitten ravipätkiä, mutta huilattiin välissä. Hamppa oli ihan menossa, sitä sai kunnolla pidätellä ja aattelin, että ompas hauskaa miten toinen voi olla näin pirteä ja innoissaan! <3
  Otettiin yksi laukkapätkä yhellä hyvällä suoralla ja Hamppaa siis ei tarvinu mitenkään käskeä, istuin alas raviin ja ihan vaan hipaisin, niin nousi hyvinkin reipas laukka. Mutta ei menty ihan tukkaputkella, vaan mentiin maltillista vauhtia, suunnilleen sitä samaa mitä kentälläkin.
  Loppumatka raviradalta käveltiin melkeimpä ja otettiin sitten vielä vähän ravia. Ja tallille sitten käveltiin, joissain kohti oli kyllä hyvinkin pimeää, mutta aika hyvin silti silmä tottui pimeyteen.
  Joka tapauksessa, oli kyllä huippu hauskaa!

Hamppa ei oikeen tykännyt ideasta, että otan hänestä sellaisen söpön korvat hörössä kuvan! xD

Sitten päästäänkin Lordin kuulumisiin! Eli Lordilla menin omalla tunnilla torstaina (9.11) ja perjantaina (10.11).

Torstain Lordi kuvat kaikki on (C)Nanna.R !!
Väännettiin koulua torstaina. Ja me oikeestii väännettiin, eikä menty (huomatkaa ero xd). Tunti ei mennyt ihan ruusuilla tanssiessa, mutta kun jälkeenpäin miettii niin olihan siellä niitä hyviäkin pätkiä, ja kuiteskin oon menny Lordilla vasta niin vähän. Doris toimi mun alla sen takia kun olin mennyt sillä suunnilleen 3 vuotta. Lordilla oon menny varmaan vasta 3 kuukautta. Ja me meinattiin joulukuun alussa osallistuu koulukisoihin, mutta päätin, että ensin täytyy saada yhteistyö toimimaan oikeesti ja kunnolla sileellä, ennen kun koulukisoihin ollaan menossa. Mutta, ratsastuksessa ei ole oikoteitä, hiljaa hyvä tulee! ;)

no, eipä juu ole kädet alhaalla :'D


Torstaina keskityttiin yhden kouluradan tehtäviin, eli meillä oli vähän kootumpia sekä lisäävämpiä askeleita mukana, sekä 10 metrin voltteja ja loivia kaarteita. Oltiin paljon ympyröillä miettimässä tahtia, asetusta, rytmiä, askeleiden kokoamista ja siitä niiden kasvattamasta. Ympyrällä vähän puskettiin milloin minnekkin ravissa, laukassa oon keksiny tavan, miten saan sen suoristettua, ettei se vasemmassa laukassa nojaa sisäänpäin. Jaan sen upean tavan myös teille jos siitä sattuu olemaankin jotain apua jollekkin, eli ajattelen laukanvaihtoa, sellaista ns. voimakasta laukanvaihtoa sellaisella hitaamman puoleisella hevosella. Eli teen puolipidätteen ja vähän napautan sisäjalallani, samalla kun ulkojalkani työntyy vähän taaksepäin. Kuulostaa varmaan erikoiselta ja siis kun teen laukan vaihtoa en pyri pamauttelemaan jaloillani vaan pyrin tekemään sen istuinluitani ja puolipidätettä käyttäen, mutta tarvittaessa jos hevonen on hidas avuilleni niin saatan avittaa pohjeavulla.





 Lopputunnista mentiin sitten ilman jalustimia loivia kaarteita, siten että kaarteiden sisään tuli 10m voltit ja päätyihin tehtiin myös 10m voltit. Lordi meni hetkittäin hyvin, mutta me vaan tarvitaan lisää harjoittelua. Joku kaunis päivä se vielä kulkee sileellä hyvin!


Itse pitäisi saada vielä kättä ylemmäs ja katsettakin ylemmäs, mitäköhän kivaa joka kuvassa siellä niskassa näkyy?

Perjantaina unohdettiin koulukiemurat, otettiin käsijarru pois päältä ja hypeltiin esteitä sujuvasti Minnan valkussa! Lordi oli siis vaan niin hyvä, se vaan paranee paranemistaan esteillä. Paikat osu hyvin, laukassa oli pidättelemistä ja päästiin jopa n. 80cm okserin yli ilman että Lordi kyseli, että mennäänkö!

Kaikki valkkukuvat (C) Kaisa.N !
Verkkailtiin kaikki askellajit läpi ja sitten tultiin ravissa sekä laukassa kahden puomin yli, niiden väliin piti tulla muistaakseni 6 laukkaa (?).
Ja tässä on näitä kuvia laukasta kun ylitettiin puomit, näistäkin näkee, että Lordi oli ihan menossa!

Tossahan vois olla vaikka pieni este xd




Hypättiin valkussa linjoja:


Tässä näkyy koko yhdistelmä mitä tultiin, mutta ennen sitä tultiin tuota 6 laukan linjaa, sitten yhdistettiin se linja ja ristikko-pysty kaareva 5 laukan linja. Tultiin vielä toi 8 laukan linja enne kun tultiin tuo koko yhdistelmä. Ja se siis tultiin ensin maltillisesti, eka väli 6 laukkaa, ristikko-pysty 5 laukkaa ja katsomosivun linja 8 laukkaa. Kun kaikki  4 ratsukkoa oli tullut niin tultiin se isompana ja yksi laukka vähemmän, eli eka linja 5L, ristikko-pysty 4L (kerran tultiin se vahingossa 3laukalla xd) ja katsomosivun linja 7L.



verkkahyppyjä


verkkahyppyjä



Lordi hyppäs super hyvin, paikat osu 90%:sesti ja laukka oli etenevää. Päästiin siis jopa sen n.80cm okserin yli, oon vaan niin tyytväinen tohon hevoseen!! Onnistumisen fiilis on vaan paras, oon hypänny tällä niin vähän ja silti esteillä alkaa toimii jo nyt niin hyvin!!

Viimeeksi kun mentiin kisoihin niin istuin tallinomistajan autossa siinä etupenkillä ja vaan juteltiin, että tarpeeksi ´kun on niitä toistoja, niitä tylsiä samoja tehtäviä ja pilkun viilaamista, kaikki tehdään tarkemmin, tarkemmin ja tarkemmin. Niin tässä on lopputulos. Tässä näin. Tiivistettynä noihin estekuviin. Ja kelatakaa sitä, että kun ekan kerran istuin Lordin selässä, aattelin että mä en tällä kyllä aio hyppää, niin tässä pisteessä ollaan, hyppäämisessä. Mä oikeesti hyppään tolla hevosella, jollain koulutunneilla se tuntuu niin vaikeelta ja mahdottomalta, mutta kun este on siinä nenän edessä niin huolet unohtuu ja tyhmätkin ajatukset siirtyy siinä kun me niitä esteitä hypitään. Ja se avain menestyksekkäisiin hyppyihin on se sileällä ratsastetut toistot ja tarkemmin tehdyt tehtävät.
    Kiitos ratsastuksenopettajille siitä, että laitatte meijät tekemään niitä samoja tehtäviä uudestaan ja uudestaan. Niitä toistoja ja tarkemin ratsastuksia. Kyllä ne toistot vaan palkitaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

#191: Koulukiusaaminen

#163: Käyntityöskentelystä hauskaa!

#228: Ratsastuskoulu vs.vuokrahevonen