Luukku 13: Kun hepan selästä lensin ja ranteeni mursin osa 2

 Sit mä muistan ku me odotettiin siellä Lohjalla et pääsisin röntgeniin,niin siihe meijän lähelle tuotiin sellanen nainen, joka oli saanu ruokmyrkytyksen ja me ei nähty sitä, me vaan kuultiin se, ja erittäin selkeästi.

Päästiin onneksi nopeasti röntgeniin ja kuvat otettiin nopeasti. Sain nähä sitten ne kuvat ja sanoin siinä: "No eihän toi oo ku hiusmurtuma." Sitte se täti sano, että on toi kyllä ihan kunnon murtuma.
En muista kunnolla, mutta vissiin käveltiin takas sinne jonnekkin ja joku lääkäri sano et "Täällä Lohjalla me ei voida kipsata että teijän täytyy mennä Jorviin, joko huomen aamulla tai vielä tänään illalla." No me lähettiin sitten nokka kohti Jorvin sairaalaa!

Muistan sen matkan sinne ku  mua väsytti ihan sairaasti mut en pystyny nukkuu ku mulle annettiin jotain vahvaa lääkettä niin en ees tuntenu yhtään kipua siinä kädessä! Ja kun pääsiin lähelle sitä sairaalaa niin me ei löydetty parkkipaikkaa äitin kaa! XD

Päästiin sinne sairaalaan lopulta sisälle ja etittiin sieltä sitä lasten päivystys puolta ja tää on jääny mulle parhaiten mieleen: kun me tutiin jostain hissistä ulos niin siinä seinällä on lappu jossa lukee "Varo trukkiliikennettä" ja se oli kyllä ihan hemmetin outoa! XD

Sain mun kavereilta kaikkia Parane pian kortteja ja lahjoja, sain mm. karkkia ja sitten myös satulahuovan! :D

Ootettiin jotain lääkäriä yli 3h ja sitten ku se tuli niin se katto mun kättä ehkä 3min ja lähetti muistaakseni meijät yhen kipsaajan luo. Kipsaus suju nopeasti ja sai tollasen hienon pinkin kipsin.


Kipsauksen jälkeen lähettiin kotia kohti ja oltiin sitten perillä joskus yheltä yöllä. Menin tietty heti nukkuu. :)

Kävi tietty kaikissa tarkastuksissa useasti ja mulla oli 7 víikon liikuntakielto, eli olin yli kuukauden ratsastamatta. Oli myöskin lähellä, ettei mun kättä olis leikattu, koska se oli menny vähän vinoon ja on vieläkin, mutta jos olis menny vinompaan niin se olis pitäny leikata.
Muistan myös kun sain kipsin pois niin nauroin vaan ku kutitti ja tuntu niin oudolta, mun kädessä oli myös iso mustelma ja se oli ihan ruikku verrattunamun toisee käteen. Mutta joo, sellainen Storytime! :)

Toivottavasti oli mieluinen tarina ja huomenna näemme jälleen uuden luukun parissa!
Ps. Hyvää Lucian päivää! :D





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

#191: Koulukiusaaminen

#163: Käyntityöskentelystä hauskaa!

#228: Ratsastuskoulu vs.vuokrahevonen