Luukku 18: Joulutarina Paras Joulu, osa 2


PARAS JOULU

"Moi Erika. Olisin kylläkin kiinnostunut tulemaan katsomaan sitä heppaa vaikka ens viikonloppuna jos on ok. :) t.Olivia" Pian Erika vastasin sen olevan ok. Olin niin onnellinen, ilo kupli suorastaan sisälläni, en malttanut odottaa ensi viikonloppuun!

Viikko hurahti suorastaan  silmäyksessä ja pian tuli viikonloppu. Olimme viestitelleet Erikan kanssa paljon ja nyt istuin mustassa bemaristamme perhoset mahassa kohti tallia, jossa hevonen asui. Hassua tässä on, että jos kysyin hevosesta Erikalta hän ei vastannut tai vaihtoi puheen aihetta. Mietteeni keskeytettiin nopeasti, sillä etupenkillä oleva äitini sanoi: "Olivia, me ollaan perillä. Mä tuun  nyt ekalla kerralla mukaan jos täytyy sopia jostain maksuista tai muusta sellaisesta." Vastasin jotain "joo", koska en oikeastaan pystynyt kuuntelemaan kun minua jännitti niin paljon! Nousin autosta ja käännyin katsomaan tallia ja olin heti myyty!

Edessäni oli pieni kotoisan oloinen talli, sellainen punainen puusta rakennettu, jossa oli tumma katto ja ikkunat olivat reunustettu valkoisilla karmeilla, ikkunalaudoilla oli kauniita jouluisia ulkokukka asetelmia. Mutta ne eivät olleet liian yliampuvia, vaan sopivia ja kauniita, jotka sopivat hyvin punaiseen talliin. Tallin niin sanotulla etuseinustalla oli sellaiset tummat tuplaovet ja niiden kummallakin puolella ikkunat. Tallin vieressä oli tarha ja ylempänä mäellä kohosi kaunis omakotitalo, väritykseltään sama kuin tallikin. Talon ovi aukesi nopeasti ja sieltä kampesi keppien kanssa mäkeä niin reippaasti kuin vain pystyi tulemaan alas punahiuksinen, sanoisinko noin 20-vuotias nainen. Nainen avasi rivakasti suunsa ja alkoi puhumaan kuin papupata ja hän sanoi: "Moi, oon Erika ja anteeks söin tuolla sisälläihan rauhassa enkä huomannu teijän saapuvan, mutta siis sähä oot siis Olivia Sten ja sä oot kai äiti vai henkinen tuki?" Äiti vastasi hymyillen ja minä kanssa vastasin siinä hymyilin ja sopersin jotain mitä vain sain ulos suustani. Erika huomasi minun jännittävän ja pian hän sanoi: "No kuules Olivia, sua jännittää selkeesti jotenka ei pidetä sua jännityksessä, jotenka mennäänpäs kattomaan tota pollea sinne talliin." Erika lähti kömpimään kohti tallia yllättävän nopeasti keppiensä kanssa ja seurasimme äidin kanssa perästä.

Erika avasi tallin oven ja meni läheisen karsinan oven luo, hän avasi senkin ja minä vielä laitoin tallin ovea kiinni. Käännyin katsomaan hevosta, joka oli tullut karsinan avoimen oven suulle kurkkaamaan ja jähmetyin samantien. "Tämä on Cleopatra, se on 8-vuotias arabin ja trakehnerin risteytys. Ostimme sen tänne yhdeltä ratsastuskoululta, kun se myi kaikkia hevosia pois", Erika sanoi ja rapsutteli mustaa jättiläistä korvan takaa.


Tänään ilmestyi jo uusi osa, koska en malttanut olla kirjoittamatta. :)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

#191: Koulukiusaaminen

#163: Käyntityöskentelystä hauskaa!

#228: Ratsastuskoulu vs.vuokrahevonen